Aqua vitae
Viski­historian
havinaa
Elämän vesi

Tisleillä ja luostareilla on pitkä yhteinen historia – toivathan munkit tislauksen taidon noin 1000-luvulla arabeilta Eurooppaan. Tislattua alkoholia hyödynnettiin paitsi mieltä elvyttävänä juomana myös henkiä pelastavana puhdistusaineena, pitkälti mistä juontuu sen nimikin. Elämän vesi. Luostarilaitoksella oli yksinoikeus tislatun alkoholin valmistamiseen aina vuoden 1504 reformaatioon saakka.

Tislatun alkoholin ohella viljasta valmistetun viskin juuret ovat syvällä luostarien perinteessä. Irlannissa munkit aloittivat tislauksen 1200-luvulla. Koska viini oli pohjoisessa kallista, kokeiltiin tislata oluesta. Irlantilaisten munkkien onkin yleisesti uskottu aloittaneen viskin taipaleen nykymuotoonsa sekä myöhemmin myös sen kypsytyksen tammiastioissa. Tämän olutpohjaisen elämän veden gaelinkielinen muoto oli uisge beatha, oikeammin ilmeisesti usquebaugh, josta viski-sana juontuu. Sittemmin viskin valmistus on luostarien toimesta loppunut.

Suomen Valamon tislaamossa tämä vuosisatainen perinne tekee viimein kotiinpaluun luostariin. Mallasviskin tislaus alkoi Valamossa varsinaisesti vuonna 2015, jota kuitenkin edelsi yli neljän vuoden mittainen omistautunut kehitystyö.

Ensiluokkaiset raaka-aineet – puhdas lähdevesi ja pohjoinen ohra – löytyvät lähiympäristöstä. Pohjoisen kesän valoisat yöttömät yöt tarjoavat ohralle otollisen kasvuympäristön, minkä vuoksi suomalainen ohra on tänä päivänä kysyttyä raaka-ainetta myös viskien emämaan Skotlannin tislaamoilla.

Viskihistoria

Viskihistoria

Aika luo aromit
Valamon
tynnyrit
Tammessa kypsytetyt juomat

Juoman sielu syntyy tynnyreissä. Ne antavat lopulliselle tuotteelle sen yksilöllisen makuprofiilin. Valtaosa maailman mallasviskeistä kypsyy tammesta valmistetuissa bourbontynnyreissä tai jälkiruokaviinitynnyreissä, joista yleisimpiä ovat sherrytynnyrit.

Valamon erikoisuus on kirkkoviinitynnyrissä kypsytetty viski, joka on poikkeuksellinen laatuaan koko maailmassa. Erityisesti savuisen mallasviskin ja kirkkoviinin liitto on osoittautunut taivaalliseksi.

 

Valitse tynnyrin tyyppi:

Ehtoollisviininä käytetty rypälepohjainen kirkkoviini on maultaan makeaa, hedelmäisen tuhtia ja väriltään rubiininpunaista. Kirkkoviini kypsyy pitkään eurooppalaisissa tammitynnyreissä, ja ajan mittaan tämä jalo juoma imeytyy puun syihin antaen tynnyrin sisäpuolelle kauniin punaisen sävyn. Viineistä pyhimmän ollessa valmista annamme tynnyreille uuden elämän viskin kypsytyksessä.

Raikkaan hedelmäinen ja jopa nektarimaisen makea kirkkoviini luo viskitisleen kanssa ennen kokemattoman hienon aromien liiton. Se antaa viskiin tumman hedelmäisiä sävyjä, suklaata, kahvia, makeita marjoja sekä eksoottista hedelmäisyyttä. Tästä vuosia kestävästä vuorovaikutuksesta syntyy täysin ainutlaatuinen juoma.

POHJOISEN LUONNON
Yrttien
taikaa
Maku, aromi

Oppineet munkit ovat kautta aikojen toimineet apteekkareina, kehittäneet reseptejä ja kasvattaneet hyöty- ja rohdoskasveja yrttitarhoissaan. Esimerkiksi salvia ja parantava ruttojuuri ovat tulleet Pohjolaan luostarimunkkien mukana.

Minttu

Luonnonvaraisia minttukasveja on hyödynnetty vuosituhansien ajan niin mausteena kuin rohtoinakin. Vanhojen yrttikirjojen mukaan minttu auttoi mm. yskään ja vatsatautiin, rauhoitti hermoja ja suojeli pahalta. Maailmassa on arvioitu olevan yli 1200 erilaista minttua. Valamon Menthessä heleä ja raikas minttu luo hienoaromisen tisleen sydämen.

Salvia

Salviaa on käytetty maailman sivu ruoissa, teessä, kosmetiikassa ja parantavana yrttinä. Kasvin nimi tulee latinan sanoista ”salvare”, parantaa, ja ”officinalis”, lääkkeenä käytetty. Sillä on esimerkiksi verensokeria alentava vaikutus, minkä vuoksi diabeetikot hyödynsivät salviaa ennen insuliinin keksimistä. Nyt tämä erinomainen yrtti lainaa kamferista aromiaan Valamon ginille.

Yrttien Taikaa

Yrttien Taikaa

POHJOISEN LUONNON
Makurikkaat
marjat
Lähiraaka-aineita parhaimmillaan

Arktinen elinpiiri vaatii ja antaa. Vain erityisen elinvoimaiset kasvit ja marjat kukoistavat pohjolassa. Sydäntalven samettisessa pimeydessä ne talvehtivat lumipeitteen alla kevätaurinkoa odottaen. Kesän tullen koittaa yötön yö: kun aurinko ei laske lainkaan, marjat ehtivät käyttää lyhyen mutta sitäkin intensiivisemmän kasvukauden edukseen.

Valoisan kesän vuoksi luontomme antimissa on tavallista korkeampi aromipitoisuus. Vehreät yrtit tihkuvat aromia ja huumaavat tuoksullaan suviyössä. Keskiyön aurinko valaa arktiset marjat täyteen makua ja ravinteita. Siksi ne ovat taianomaisen maukkaita.

Valamon tuotteiden raaka-aineina hyödynnetään pohjoisen luonnon omia aarteita. Arktisten marjojen huumaava mehevyys jatkaa elämäänsä luostariviineissämme myös seuraavan sydäntalven pakkasilla.

Makurikkaat Marjat

Makurikkaat Marjat